Ikuiseen sotaan
Suomen itsenäisyyttä juhlitaan sotapuhein ja aseteollisuuden hehkutuksin. Presidentti osallistuu Suomen ensimmäisen F-35 monitoimihävittäjän julkistamisseremonian Lockheed Martinin asetehtaalla USA:ssa. Sotaisa ilmapiiri ei tarjoa meille vaihtoehtoja, se laittaa kansalaisille sanat suuhun ja sallii asiantuntijoille vain tietyt vuorosanat. Kuitenkin Euroopan Unioni perustettiin rauhan takaamiseksi, ei sotilasmahdiksi, ja Suomi kukoistaisi voimallisemmin tieteen, taiteen ja siviilirohkeuden vaalijana kuin sotateollisuuden asiakkaana.
Arvopohjainen sotaisuus
Puolustusyhteistyösopimus (DCA) Yhdysvaltain kanssa merkitsee amerikkalaisten aseiden, myös ydinaseiden, ammusten ja taisteluhävittäjien sijoittamista 15 sotilastukikohtaan maassamme. Uuskielellä sanotaan: puolustusmateriaali. Aseiden valmistus on USA:n teollisuuden kulmakivi, ja sotilasliittolaisena Suomi on sitoutunut asiakkuuteen.
Aseteollisuus pyrkii muokkaamaan armeijoita niin, että aseistuksen rakenne takaa suurimmat voitot. Siksi USA panostaa uuteen ydinaseteknologiaan, pitkänmatkan ohjuksiin, sekä tekoäly- ja drooni sovellutuksiin (NATO; 2025). Asejärjestelmät, jotka on tehty pitkäaikaista ja laajamittaista sodankäyntiä varten tuottavat parhaiten. Sotateollisuuden osakekursseja pidetään lupaavina ja sotasijoittamisen vastuullisuusluokitusta höllennetään (Sijoittaja, 2025). Voiko siis olla niin, että aseteollisuuden strategia liikuttaa politikkojen ja kansalaisten mielialoja, eikä päinvastoin?
Natolaisuus tekee meistä asekauppiaita ja sen myötä omaksumme sodan moraalin. Ukrainaa aseistetaan solidaarisuuden, länsimaisten arvojen, siviilien suojelemisen, ihmisoikeuksien ja pahuuden kitkemisen loitsuin ja hokemin. Arvopohjainen sotaisuus palvelee kuitenkin aseteollisuuden päämääriä. Sodat mahdollistavat asekannan uusimisen ja ohjusjärjestelmien tehostamisen. Myyntivalttina ovat kenttätestatut tuho-, tappo- ja iskujärjestelmät.
Esimerkiksi Naton ja Israelin armeijat testasivat kevytrakenteisia ohjuksia irakilaisissa ja palestiinalaisissa kaupungeissa. Valmistuksessa käytetyt myrkkymetallit (raskasmetallit), kuten uraani, fosfori, elohopea, lyijy volframi ja barium, keventävät ohjuksia ja tehostavat kohteen saavutettavuutta, ammusten läpäisykykyä ja laajaa iskutehoa (NATO, 2023). Huippututkijat rakentavat tappamisen tiedettä, mutta myrkkymetallit vahingoittavat siviilien terveyttä ja tuhoavat ympäristöä (Husum & Manduca, 2024; Shukla ym., 2023).
Liittolaissuhde sallii Suomeen varastoitujen amerikkalaisaseiden käytön tulevaisuudessa USA:n globaaleissa sodissa ja konflikteissa. Esimerkiksi Irakin ja Afganistanin sodissa Nato-joukot käyttivät Saksaan sijoitettuja asejärjestelmiä, ja Guantánamoon kuljetettuja vankeja kuulusteltiin eli kidutettiin Euroopassa sijaitsevissa USA:n tukikohdissa (Human Rights Watch, 2005).
Itsenäisyyspäivän haastattelussa presidentti kertoo, että 80 % suomalaisista on valmiita sotimaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Oletuksen taustalla on tiivis yhteistyö ja lupaukset USA:n aseteollisuudelle ja armeijalle. Yhteistyöstä kertoo myös se, että Israelin armeija jakoi Suomen sotatietieteilijöille operatiivistaktisia ja taisteluteknisiä kokemuksiaan Gazan palestiinalaisten kansanmurhasta ja Libanoniin, Syyriaan ja Irakiin kohdistamista sotilasoperaatioistaan. Israelin sotilasjohto mainosti myös uuden laserpohjaisen puolustusjärjestelmän taivaallis-avaruudellisia mahdollisuuksia ja jakoi menestystarinaansa: Lähes kaikki eurooppalaiset poliisivoimat käyttävät Gazassa testattua vakoilu-, paikannus- ja iskutekniikkaa (DN, 2025). Mielestäni on surullista, että natoistumisen myötä kansainvälisyys ja globaalisuus tarkoittavat asejärjestelmien testausta, tehostamista ja sotaisia kuvakulmia.
Naton sielunmaisemana
Tutkijat analysoivat kiitettävästi Nato-sotilasliiton jäsenyyttä. Jäsenyyden ytimessä ovat historian tuntemus ja kollektiivinen muisti, kansalaisten yhteinen arvopohjainen identiteetti ja naapurikansan rikokset ja kulttuurinen vajavaisuus.
Natoistumisen analyysi kuulostaa joskus itsehoitopuheelta. Löydä itsesi: Sotilasliitto auttaa meitä löytämään sen mitä todella olemme. Kylmän sodan aikainen puolueettomuus, kansainvälisyys ja ystävyys ovat olleet teeskentelyä. Rauhanaate ja maapalloistuminen ovat vieraslajeja todellisessa suomalaisessa sielunmaisemassa. Kansanluonteemme on sisu ja nato. Suomalaiset pakotettiin vieraisiin arvoihin, ja Nato pelastaa meidät ja palauttaa kansallisen itsetunnon. Natossa olemme löytäneet autenttisen olemuksemme, todellisen minämme ja aidon itsemme. (YLE, 2022). Silti ihmettelen, miksi ennallistettu sielunmaisema on niin sotainen.
Natolaistumisen analyysi muistuttaa välillä nuorisopsykologista identiteettipuhetta. Suomessa kansallinen identiteetti kytkeytyy vahvasti sotien historiaan, sanovat historian ja politiikan tutkijat, ja tähdentävät, että Naton ansiosta olemme päässeet irti vuosisataisesta Venäjän uhasta ja pahuudesta. Iso viha (1713-1721) on esimerkki venäläisestä julmuudesta ja vuosituhantisesta suomalaisen kulttuurin, olemassaolon ja elämänmuodon vainosta. (HS 2024; Suomenmaa, 2024). Nato-jäsenyys on lupaus ja kihlaus: Epäselvä, häilyvä ja nöyryytetty identiteettimme jää taakse ja saamme takaisin länsimaisen, suoraselkäisen ja sivistyneen identiteettimme.
Natoistumisen analyysi osoittaa, että sotiminen ja asevarustelu ovat luonnollinen kehityskulku, yhtenäisen suomalaisidentiteetin ilmentymä ja kollektiivisen historiatietoisuuden tuote. Se korostaa historian ja geopolitiikan kehityskulkujen vääjäämättömyyttä ja jumalallista voittokulkua. Suomalaiset samaistuvat luonnollisesti sotilaallisesti vahvoihin kansoihin, ymmärrämme vaistonvaraisesti kulloisenkin sotamme tavoitteita, motiiveja ja oikeutusta. Puolueettomuus, rauhantahtoisuus, maailmankansalaisuus ja ihmisoikeudet ovat teeskentelyä, luonnonvastaisia ja häpeällisiä. Puhumattakaan rauhanliikkeistä, jotka ovat vihollisen salajuonia. Rehellinen, teeskentelemätön ihminen tahtoo Natoa.
Ikuisesti, aina ja kaikki
Sotapuhe viljelee ilmauksia ikuisesti, aina, ei koskaan, ei ikipäivänä, sadoiksi vuosiksi ja tuhatvuotinen. Historioitsija analysoi miten Venäjä on vainonnut suomalaisia tuhansia vuosia, itäaasialainen kulttuuri tulee uhkaamaan tulevien sukupolvia vuosisadoiksi ja ihmisviha on ikuinen. Suomi kasvattaa sotilasmenot 3 %:iin bruttokansantuotosta kiireesti ja pyrkii 5 %:iin. Taustalla on ajatus, että sodat ovat tuhatvuotisia, aseteollisuuden osinkovoitot kymmenkertaistuvat ja teknistieteellinen pääomamme takaa tulevaisuuden tähtien sodat.
Lyhyttä Nato-historiaamme kuvataan samanlaisin ikuisuus-kaikkinaisuus juhlapuhein. Kaikki haluavat sotilasliittoa. Nato-kannatuksen %-osuudet hipovat diktatuurien vaalituloksia, galluppien mukaan 78 % – 87 % kansasta tahtoo Natoa. Kukaan ei vastusta tai arvostele Natoa, ei koskaan, ei missään. Kaikki ovat ihastuneet asejärjestelmiin ja monitoimihävittäjiin, jokainen on löytänyt itsessään sotilaan ja jok’ikiselle Nato merkitsee turvaa ja kansallista ylpeyttä. Ei yksikään, ei kukaan kysy edes unissaan, miksi invertoinnit sotimiseen, aseteollisuuteen ja tappamiseen ovat tärkeämpiä kuin panostaminen elämään, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja kulttuuriin. Jokainen tietää, että pelkkä kysyminen tai ihmettely viittaisi toisinajatteluun.
Siksi ihmettelen kulttuurisen valistamisen ja uudelleenkoulutuksen volyymiä. Miksi yhä sotaa, kansallista taistelua ja aseistusta pidetään tärkeinä, kun kaikki ovat jo samaa mieltä. Eihän Suomessa ole dissidenttejä, joiden käännyttämiseen tulisi uhrata voimavarojamme. Kuitenkin yleisradio opettaa meitä massiivisesti yhteisistä sodistamme. Tuotantojen nimet kertovat ohjelmien oppisisällöt: Ryssä perkele - sotavankina Suomessa, Tiedustelijat: Kaukopartiomiehen vaiettu perintö, Kaukopartiot: Vaiettuja sotatarinoita, Pakkoluovutetut alueet, Sodan varjossa - Salpalinja - viimeinen este, Isien sota, Vaietut arktiset sodat, Natsivalokuvien salaisuus ja Hitler interviews. Tv-ohjelmien teemat liittyvät sotilaskoulutukseen ja armeijaan: Naiset armeijassa, Inttikomedia-sarja, Maanpuolustaja -dokumenttisarja, Erikoisjoukot, ja Komppania Ketonen & Gustafsberg. Uutiset keskittyvät asekauppaan ja hävittäjien, droonien ja ohjusten iskukykyyn ja huipputekniikkaan. Gazan palestiinalaiskaupunkien tuhoamisen näemme Israelin F-15, F16 ja F-351 pommikoneiden tutkan läpi, ja Israelin armeijan video sen joukoista Gazassa syventää tietoamme.
Vuosilukuja
Minulla on outo tunne itsenäisyyspäivinä. Luulin Suomen itsenäistyneen 1917 eikä 80-vuotta sitten. Muistanko historian ihan väärin ja onko tietoni pelkkää kylmänsodan propagandaa. Nyt juhlimme itsenäisyyspäivänä Talvi- ja Jatkosotaa, Lotta-Svärdin rehabilitaatiota ja maanpuolustustahtoa. Vuonna 1945 olimme hävinneet toisen maailmansodan yhdessä Saksan kanssa, mutta historian sankari- ja kärsimystarinat ja kuvastot läpäisevät nykyisen kulttuurin, identiteetin, muistot ja arkielämän. Tarinan mukaan uhka kansallisesta olemassaolosta heräsi yhdessä yössä naton aamunkoittoon. Voisiko itsenäisyys sotilasliitosta huolimatta tarkoittaa myös yhteisiä muistoja, diversiteettiä, kauneutta ja kulttuurisia saavutuksia?
Raija-Leena Punamäki
12.12. 2025
Lähteet
DN (2025). Dagens Nyheter, 7.12.2025. Nathan Shachar: Israeliska robotar Natos nya skydd mot öst. https://www.dn.se/varlden/nathan-shachar-israeliska-robotar-natos-nya-skydd-mot-ost/
Human Rights Watch (2005). Guantanamo: Detainee Accounts. https://www.hrw.org/legacy/backgrounder/usa/gitmo1004/gitmo1004.pdf
HS (2024). Kulttuuri: 16.8.2024. Historia tulee puristavan lähelle: Isovihan aikaan venäläisjoukot rääkkäsivät siviileitä miten tahtoivat. https://www.hs.fi/taide/art-2000011419374.html
Iltasanomat (2025)
Nato (2023). Defence-Critical Supply Chain Security Roadmap. NATO releases list of 12 defence-critical raw materials. https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_231765.htm
Nato (2025). Tomorrow Starts Today. NATO Allied Foresight Conference 2025
Suomenmaa (2024). Suomenmaa 19.2.2024. https://www.suomenmaa.fi/uutiset/suomen-historiassa-on-hirvittava-ajanjakso-josta-ei-juuri-ole-puhuttu-kouluopetuksessa-venalaiset-tuhosivat-ja-raiskasivat-lahes-kaiken-tielleen-osuvan/
“Tomorrow Starts Today” – NATO Allied Foresight Conference 2025 – NATO Defense College
Shukla, S., Mbingwa, G., Khanna, S., Dalal, J., Sankhyan, D., Malik, A., & Badhwar, N. (2023). Environment and health hazards due to military metal pollution: A review. Environmental Nanotechnology, Monitoring & Management, 20, 100857. https://doi.org/10.1016/j.enmm.2023.100857
Sijoittaja.fi (2025). Vertailussa kuusi globaalia puolustusteollisuuden osaketta. https://www.sijoittaja.fi/346517/vertailussa-kuusi-puolustusteollisuuden-yhtiota/
YLE (2022) YLE 6.12.2022. Nyt Suomi voi olla oma itsensä, eikä enää tarvitse teeskennellä" – näin suomalaisten omakuvaa muokataan, kun liitymme Natoon. https://yle.fi/a/3-12683434
YLE (2024).YLE 5.6.2025. Poliittisesti epäkorrekti ooppera. https://yle.fi/a/74-20158194.