Kirje kuoleman näköalapaikalta (Saara Mansikkamäen sanoin*) 

 

Maailmanloppu on tällainen

tavallinen perjantai-ilta:

aurinko paistaa matalalta

horisontissa savuun tukehtuvien raunioiden välissä, joku todennäköisesti

kaapii maasta rakkaansa raajojen riekaleita.

 

Perheitä, ystäviä, porukoita, täällä ja siellä

syödään jäätelöä, hihkutaan pommeille kuin uudenvuoden raketeille

maiseman sisällä, jota katsomme

on vaikea ymmärtää

sitä itsekritiikin puutetta, jolle

olemme antautuneet.

 

Puhun meistä, sillä me, kaikki

olemme tavalla tai toisella toistemme vaikutuspiirissä

yhdessä luomassa enemmistöjä ja vähemmistöjä

etsimme selkiä, joiden taakse piiloutua

vetoamme oikeuksiimme, kun haemme oikeutta oikeudettomalle

vetoamme jumaliin, joita riittää joka lähtöön

siunaamaan ja anteeksi antamaan tekojamme, kun

emme uskalla kohdata kaltaisiamme

kaltaisinamme.

 

*** (jatkuu Pertti Koistisen sanoin)

 

Tämä on se logiikka, jolla välinpitämättömien luokka ajattelee ja toimii

jatkaa ostoksiaan, työssäkäyntiä, perhe-lämää ja tukee politiikkaa Moskovassa, Pariisissa, Berliinissä, Brysselissä, Helsingissä

tämä on myös se logiikka, jolla palkkasotilaat jatkavat veritekojaan, poliitikot viholliskuvien ruokkimista, Israel Gazan kansanmurhaa, Venäjä Ukrainan tuhoamista, USA heittelee pommeja sinne tänne

tämä on se, mitä näemme

silmiemme alla.

 

Kysymys ei ole vain heistä,

poliitikoista, ruskeakielisistä neuvonantajista, sotateollisuuden juoksupojista, päänsilittelijöistä, vaan

myös meistä, jotka

päivästä toiseen, sallimme näin tapahtuvan silmiemme alla

korviemme kuullessa lasten, äitien, nälkäisten ja haavoittuneiden

valitukset ja huudot Gazassa, Libanonissa, Kiovassa, Luhanskissa, Teheranissa …ties missä

 

Ja, kuin taikurin sanoin … simsala pim

totuus ja valhe vaihtavat paikkaansa

valhe ja väkivalta ottavat yliotteen

enemmistöjen ja vähemmistöjen, päätöksentekijöiden ja sivullisten mielissä ja kielissä

 

ja, niin kuin hienoissa saduissa, tosi - TV:ssä, Eigean merellä purjehtivissa jahdeissa

unelmat muuttuvat todeksi

kunhan vain varmistamme, että meillä on

koulutettuja silmänkääntäjiä, öljyä, kobolttia, nikkeliä ja virtuaalivaluuttaa

välinpitämättömyyttä, sokeutta ja tietenkin

ripaus julmuutta

itse kunkin maun mukaan.

 

*Runon otsakkeen ja kolmen ensimmäisen kappaleen sanat olen poiminut valokuvaaja Saara Mansikkamäen artikkelista Helsingin Sanomista 8.7.2025; A12) / Sanojen valinta ja ryhmittely sekä seuraavien kappaleiden sanat ovat minun (Pertti Koistinen 18.7.2025)