Etsi ja korvaa sana sota
Raija-Leena Punamäki 27.05.2026
Suomi säästää kaikilla inhimillisen elämän alueilla, mutta tahtoo investoida aseteollisuuteen, sotaisuuteen ja vihanpitoon. Militaristisessa ilmanalassa opimme välinpitämättömyyttä sodan uhreja kohtaan, unohdamme ihmisten luontaisen hyvyyden ja kavennumme ymmärtämään vain taloudellisia ja finanssielämän lainalaisuuksia. Mielestäni meidän on kyseenalaistettava sotabudjetin suuruus, epäiltävä varallisuuden uusjakoa ja tarjottava vaihtoehtoja militaristiselle kulttuurille.
Kohtaamattomat todellisuudet
Militarismin ilmapiiriä luonnehtii mielikuvien ristiriitaisuus, todellisuuksien kohtaamattomuus ja kokemusten yhteensopimattomuus. Yhtäällä tiedotusvälineet (HS, YLE) hehkuttavat aseteknologiaa, voitokkaita sijoituksia sotateollisuuteen ja tekoälyn saavutuksia tappamisen tieteessä. Toisaalla sota-alueella työskentelevä kirurgi kertoo haavoittuneista lapsista, joiden telttakouluun nämä kehutut täsmäohjukset iskevät ja tuhoa täydentävät kiitellyt tekoälypohjaiset droonit paikantamalla eloonjääneitä. (Breaking defence, 27.1.2026; HS, 7.4.2026; YLE, 23.5.2025).
Seuraamme reaaliajassa liittolaisemme USA:n ja asekauppiaamme Israelin sotaa Irania ja Libanonia vastaan. Hyvikset ja pahikset ovat yhtä tarkkarajaisia kuin räiskintä-, tappelu- ja toimintavideopeleissä. Sankareita ovat tiedustelupalvelujen paikannussatelliitit, aseteollisuuden uuden sukupolven iskuinnovaatiot ja vihollisjohtajien täsmätappaminen. Ihailua herättävät hävittäjien, ohjusten ja droonien tehokkuus ja tarkkuus sekä sotakoneiston kalleus ja suuruus. (CBS-news, 3.3. 2026).
Sodan todellisuudessa, Iranissa, iskut tuhoavat 125 000 siviilikohdetta, joita ovat asuinalueet, sairaalat, koulut, yliopistot, kirjastot, kulttuurikohteet ja museot. (HS, 11.4.2026; Kurd24-radio, 10.4.2026). Libanonissa vapaaehtoinen kirjeenvaihtaja, Rauli Virtanen, kertoo haavoittuneista nuorista ja lapsista, perheiden surusta ja kotinsa menettäneiden kokemista kauhuista (Virtanen, 2026). Kuulemme toimittajien, lääkäreiden ja hoitajien kuolevan Israelin armeijan täsmäiskuissa. Näemme hävittäjien tuhoavan Beirutin eteläisiä kaupunginosia ja seuraamme kilometrien pitkiä pakolaisvirtoja Etelä-Libanonista pohjoiseen. (Drop Site, 23.4.2026; UN, 24.4.2026).
Tappamisen tiede
Uutisvälityksen mukaan Ihmiset, siviilit ja perheet eivät ole sodan uhreja. Kun puhutaan inhimillisestä kärsimyksestä, myötätuntoa saavat länsimaiden talous, raaka-ainemarkkinat, lannoitteiden käyttäjät ja turistit. Voittajia ovat aseteollisuus, tekoälypohjaiset valvonta- ja iskujärjestelmät ja yhdysvaltalaiset teknojätit (HS, 11.4.2026; YLE, 20.4. 2026).
Ajatuksena on, että tekoälysovellukset ratkaisevat erään sotatieteen ongelman, jota on kutsuttu tappamisen resistanssiksi: Ihminen ei halua pahaa lajitoverilleen ja tuntee vastenmielisyyttä toisen surmaamiseen (Grossman, 1996). Vielä Vietnamin (1955 – 1975) ja Irakin (2003 – 2013) sodissa sotilaat kärsivät joutuessaan tappamaan, vaikkakin vihollisia. Ongelma on siis ihminen ja inhimillisyys. Ratkaisuksi esitetään teknisiä ja psykologisia keinoa etäännyttää sotilas kohteestaan ja häivyttää ihminen taistelutilanteessa. Teknisinä keinoina toimivat valonvahvistimien ja hämärtäjien sekä lämpö- ja videokameroiden käyttö. Jo Naton ja USA:n Afganistaniin ja Libyaan kohdistamissa sotaoperaatioissa sotilaat ohjasivat kaukaisia hävittäjäiskuja etäpäätteiltä ilmastoiduissa komentokeskuksissa. Sotatieteilijät olettivat, että kun kohde ei näytä ihmiseltä tai tappamisen suorittaminen tuntuu epätodelliselta, resistanssi vähenee. Uhriin samaistumisen, tappamisen vaikeuden ja psyykkisten traumojen välillä havaittiin yhteys ja avuksi luotiin psykologinen etäännyttäminen iskun kohteista. Suomalaiset seurasivat YLE:n iltauutisissa Israelin armeijan pommituksia ja ilmaiskuja Gazaan kuvattuina hävittäjien tähtäimistä, joissa hahmot ovat vihreitä, eivätkä näytä ihmisiltä. (HS, 28.3. 2026). Aseteknologiset innovaatiot lisäävät etäisyyden kokemusta pelillistämisen, autonomisten asejärjestelmien ja robottiaseiden avulla. (Autonomous Weapons, 2025).
Vaarallinen talkoohenki
Sotainen kulttuuri kutsuu jokaista kansalaista osallistumaan tappamisen talkoisiin. Sotilasliiton jäsenyys muovaa tutkimuskohteita, sovellusalueita ja eettismoraalisia linjauksia. Sotilasliitto terästää kilpailu- ja iskukykyään erityisesti avaruus-, kvantti- ja materiaalitieteiden, tekoälyn, bioteknologian, energian ja hypersoonisen teknologian aloilla (NATO, 2025-26). Sotilasliitto tähtää siihen, että yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet sekä viestinnän ja historian tutkimus palvelevat militarismin, mentaalisen sotatilan ja aseteollisuuden tavoitteita. Vaikuttaminen mielialoihin, ihmiskäsitykseen ja maailmankuvaan on tehokkuuden ytimessä.
Naton tavoitteena on siviiliteknologioiden ja -menetelmien soveltaminen sodankäynnissä. Kaksoiskäyttötarkoitus viittaa ratkaisuihin, laitteisiin, ohjelmistoihin tai materiaaleihin, jotka soveltuvat sekä siviilikäyttöön että sotilaallisiin operaatioihin. Suomi, Israelin aseteollisuuden asiakkaana, hehkutta kenttätestattuja asejärjestelmiä ja pitää maan sotilasstrategisia huippuosaajia luontevina tiedekumppaneina. (YLE, 18.9.2025).
Kaikki opettelevat turvallisuuspuhetta. Ihminen ylpeilee ihmismielen ja lahjakkuuden mahdollisuuksilla. Kansakunnat riemuitsevat teknistieteellisestä iskuvahvuudesta ja kulttuuris-ideologisesta ylivoimasta. Yliopistot iloitsevat kaksoiskäyttötarkoituksen rahoituksesta, joka on ”ruhtinaallista” verrattuna investointeihin ihmiselämään, kulttuuriin, kukoistukseen, koulutukseen, terveyteen, hyvinvointiin tai rauhaan.
Esimerkiksi psykologin tehtävä militarismissa on sotapropagandan hiominen, kuulustelu- ja kidutusmenetelmien tehostaminen ja henkisen ja fyysisen väkivallan ja kulttuuristen haavoittuvuuksien tieteellistäminen. Psykologista kidutusta käytetään koska se nujertaa tehokkaasti eikä jätä jälkiä ihmiskehoon, joten esimerkiksi Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun edustajat eivät pysty osoittamaan kidutusta tapahtuneeksi. Menetelmiä ovat aistideprivaatio (eristysselli, pimeys), aistien pommittaminen (ääni ja valo altistus), häpäisemisen, valeteloitukset, seksuaalinen väkivalta sekä tukehtumis- ja hukkumiskokemus. (Ulkoministeriö, 2015).
Sotabudjetointi
Turvallisuuspuheen mukaan asejärjestelmien kalleus ja sotateollisuuden tuomat sijoitusdollarit kertovat tehokkuudesta. Sotilasliiton kokouksessa (22.5.2026) ulkoministeri Elina Valtonen kertoi Suomen nostavan sotabudjettinsa 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja panostavan sotateollisuuteen, Natoon ja sotimiseen. Suomi haluaa olla mukana USA:n Golden Dome (Kultakupoli) ohjus- ja ilmapuolustusjärjestelmässä. Kultakupoli on presidentti Trumpin lupaama teknistieteellinen täydellisyys, joka suojelee Yhdysvaltoja jopa avaruudesta laukaistuilta ohjuksilta. Ja mikä tärkeintä, Kultakupoliin on jo investoitu 25 miljardia dollaria, kokonaisbudjetin ollessa noin 175 miljardia. Vuosi sitten YLE (21.5.2025) kuvaili huipputieteellistä Kultakupoli asejärjestelmää kunnianhimoiseksi, tehokkaaksi ja edistyneeksi.
On muistettava, että eurooppalaiset onnistuivat neuvottelemaan 15 prosentin tuontitullit USA:n kanssa ehdoilla, joihin sisältyy 600 miljardin dollarin investointivelvoite USA:n aseteollisuuteen ja sotamateriaalin hankintoja. Lisäksi EU sitoutui ostamaan USA:n fossiilista energiaa 750 miljardilla dollarilla. Naton vaatima 5 prosentin sotamenojen tavoite liittyy näihin lupauksiin. (YLE 28.7.2025). On uskomatonta, miten kuuliaisesti sisäistämme turvallisuuspuheeseen kuuluvat rahaan ja finanssitalouteen liittyvät arvot.
Arvopohjainen ahneus
Tehokkuudella, täsmällisyydellä ja vaikuttavuudella on kulttuurissamme myönteinen kaiku. Tekoälypohjaiset valvonta- ja iskujärjestelmät tekevät sodista, jos mahdollista, vieläkin julmempia, tehostavat valvontaa ja mahdollistavat massiivisen vainon.
Venäjän tekoälyllä toimivia drooniparvia, kamikaze-ohjuksia ja häive- ja risteilyohjuksia kuvataan lentävinä maamiinoina, jotka valitsevat uhrinsa ja tappavat ja silpovat rankaisematta. (Suomen Uutiset, 11.5.2022). Tekoälyyn perustuvat valvontajärjestelmät rakentavat tappolistoja osana sodankäyntiä, helpottaen siten ilmaiskuja sairaaloihin, kouluihin ja instituutteihin.
On vaarallista ajatella, että teknologian nopeaan ja upeaan kehitykseen pohjautuva varallisuuden uusjako, maailman jakautuminen biljonääreihin ja taviksiin olisi luonnonlaki. Sotamyönteisyydestä hyötyvät rahallisesti eniten teknojätit. Yhdysvaltalaisilla Microsoft ja Amazon yhtiöillä on miljardisopimuksia Israelin armeijan kanssa, esimerkkinä Nimbus-projekti. (Intercept, 12.5.2025). Yhtiöt ansaitsevat myös tekoälysovelluksilla, jotka paikallistavat vangittavia ja maasta karkotettavia ihmisiä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tullivalvontaviraston (ICE) operaatioissa. (Guardian, 3.4. 2024).
YK ja ihmisoikeusjärjestöt pyrkivät säätelemään autonomisten asejärjestelmien ja tekoälypohjaisten valvonta- ja ohjussovellusten käyttöä sotatoimissa ja estämään niiden käytön haavoittuvien ryhmien vainoissa. Stop Killer Robots -kampanja toimii myös Suomessa. (Sadankomitea, 29.12.2023).
Mentaalinen sotatila
Pari poliitikkoa ja sotateollisuuden osakkeenomistajaa julistaa Suomen olevan sodassa. Perusteluksi riittää naapuriviha. Eduskunta tekee päätöksiä sodan olosuhteissa, toimittajat varovat esittämästä tarkentavia kysymyksiä, ja maanpetossyyte kummittelee harmittomille toisinajattelijoille.
Sotapropaganda menestyy mentaalisessa sotatilanteessa. Uskomme, että ainoa tapa taata turvallisuuden tunne on sotaisa kulttuuri ja mielenmaisema, aseteollisuuden investoinnit ja ydinaseistus. Propaganda onnistuu hyvin. Jokainen ihminen Suomessa säästää, eikä kukaan kysy, ei kansalainen, ei asiantuntija, ei poliitikko, miksi sotabudjetin suuruus on 6.5 miljardia euroa tai miksi tavoitteena on nostaa osuus 5 prosenttiin kansantuotteesta (Puolustusministeriö, 2026). Miksi emme keskustele sotamenojen sisällöistä samoin kuin koulutuksen tai terveydenhuollon menoista? Miksi käytämme F36-hävittäjien ylläpitoon 2.6 miljardia tai miksi ostamme sotamateriaalimme Israelin ja USA:n aseteollisuudelta. Miksi ”piikki on avoinna” sotabudjetissa, samalla kun Suomi vähentää kaikkia mahdollisia inhimillisen elämän investointeja.
Sotapropagandan tehokkuus
Sotapropagandan menestystarinat koskevat aseistusta. Suomi irtautui henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, ja tiedotusvälineet perustelivat miinojen käyttöönottoa sotastrategian, iskukyvyn ja aseteollisuuden näkökulmista. Viestissä ei ollut tietoa henkilömiinojen siviileille aiheuttamista kärsimyksistä tai miinojen tuhovoiman pitkäikäisyydestä. Viestiin ei kuulunut muistoja Lapin sodan miinoista, joihin kuoli 300 ja joista vammautui 300 ihmistä vuosien kuluessa. Vuonna 2024 henkilömiinat tappoivat maailmassa lähes 6 000 ihmistä, joista 84 prosenttia oli siviilejä. Kuolleista ja haavoittuneista lähes puolet oli lapsia. (Landmine monitor, 2025).
Ottawan sopimuksen irtisanominen kertoo haluttomuudesta noudattaa yhteisiä sotaa koskevia sääntöjä, välinpitämättömyydestä kansainvälisiä oikeusnormeja kohtaan ja piittaamattomuudesta humanitäärisistä ja moraalisista velvoitteista siviilien suojelemisessa. Kansalaiset saadaan hiljaisiksi sanomalla: ”Säännöt, rajoitukset ja kiellot eivät ole nykypäivää” tai ”Aseteollisuudessa miinojen valmistus lupaa miljardeja sijoittajille.”
Sotapropagandan menestystarina on myös ydinaseiden kuljetuksen salliminen Suomen maaperällä. Tiedotusvälineet valmistelevat kansalaisia puhumalla uudensukupolven ydinaseista, ydinaseteollisuuden sijoitusarvosta ja turvallisuudesta. (YLE, 29.1.2025). Suomi osallistuu NATO:n ydinaseharjoituksiin, yllämme lentävät USA:n hävittäjäpommittajat voivat kantaa ydinaseita, ja poliitikot opettavat, että kaikki muutkin haluavat ydinaseita. Viestiin ei kuulu tutkimustieto nykyisten ydinaseiden tuhatkertaisesta tuhovoimasta Hiroshiman ja Nagasakin pommeihin verrattuna. Uudensukupolven ydinaseiden esittelyssä ei mainita, että ydinsota tappaisi välittömästi miljoonia ihmisiä, ydintalvessa miljardeja ihmisiä kuolisi nälkään ja maapallon elinkelpoisuus tuhoutuisi.
Lähteet
Autonomous Weapons. https://autonomousweapons.org/
Breaking defence, 27.1. 2026. https://breakingdefense.com/2026/01/israels-search-and-rescue-brigade-prepares-for-potential-new-war-natural-disaster/
CBS-news, 3.3. 2026. Map shows attack locations across Iran, and Iran's retaliatory strikes on Israel and other U.S. allies in Mideast - CBS News
Grossman, D. (1996) On killing: The psychological cost of learning to kill in war and society. Back Bay Books
Guardian, 3.4. 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/apr/03/israel-gaza-ai-database-hamas-airstrikes?fbclid=IwAR0v42L5Y-DYFTaH8XfeOtap0lQBvOdvk6-dT4qZlpXPb1fvWSRMILQEDBw
Guardian, 29.10. 2025. https://www.theguardian.com/us-news/2025/oct/29/google-amazon-israel-contract-secret-code
HS, 28.3. 2026. https://www.hs.fi/maailma/art-2000011909452.html
HS, 7.4. 2026. https://nakoislehti.hs.fi/aee1da45-863e-491a-93c2-82022e92f3c1/27?T_ccs=sppd1-spcx1-spam1-spma1-spad1-spem1
HS, 11.4. 2026. https://nakoislehti.hs.fi/7845b8e8-3346-40f2-a8b4-c50caf9539e3/26?T_ccs=sppd1-spcx1-spam1-spma1-spad1-spem1
Intercept, 12.5. 2025. Google Worried It Couldn’t Control How Israel Uses Project Nimbus, Files Reveal. https://theintercept.com/2025/05/12/google-nimbus-israel-military-ai-human-rights/
Kurd24-radio, 10.4. 2026. https://www.kurdistan24.net/en/story/906989/iran-conflict-ircs-details-civilian-destruction-amnesty-flags-digital-blackout
Landmine moniotor, 2025. https://the-monitor.org/reports/landmine-monitor
NATO, 2025-26. Innovation Fund. https://www.diana.nato.int/partner-with-us.html https://www.nif.fund/
Puolustusministeriö (2026). https://defmin.fi/ministerio/toiminta-ja-talous/puolustusbudjetti
Sadankomitea. 29.12. 2023. https://sadankomitea.fi/uutinen/stop-killer-robots-finland-toimintavuosi-2023/
Suomen Uutiset, 11.5. 2022. https://www.suomenuutiset.fi/tekoaly-antaa-droonille-luvan-tappaa-ukrainan-taivaalla-lentavat-itsenaisia-paatoksia-tekevat-koneet/
Ulkoministeriö ( 2015). Istanbulin pöytäkirja: Käsikirja kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen tutkimiseksi ja dokumentoimiseksi tehokkaasti.
UN, 24.4. 2026. UN report on deaths and displacement in Lebanon. https://www.ohchr.org/en/press-briefing-notes/2026/04/un-report-deaths-and-displacement-lebanon
Virtanen, R. (2026). Beirutin telttaleirillä korostuu tavallisten ihmisten apu – ”En tiedä, mitä me ajattelisimme, jos Uudenmaan kokoiselle alueelle tulisi miljoona pakolaista”. Maailman kuvalehti. https://maailmankuvalehti.fi/2026/vain-verkossa/yhteiskunta-ja-talous/en-tieda-mita-me-ajattelisimme-jos-uudenmaan-kokoiselle-alueelle-tulisi-miljoona-pakolaista-beirutin-telttaleirilla-nakee-sodan-todellisuuden/
YLE, 29.1. 2025. Ydinaseet ovat nyt hyväksyttävä sijoituskohde – suomalaiset eläkeyhtiöt muuttivat linjaansa kaikessa hiljaisuudessa. https://yle.fi/a/74-20135914
YLE, 23.5. 2025. Hellfire-täsmäohjus ammuttiin ensi kertaa Suomessa brittien taistelukopterista – tältä räjähdys näytti. https://yle.fi/a/74-20163686
YLE, 28.7. 2025. Tämä tiedetään Yhdysvaltain ja EU:n tullisopimuksesta: Autotulli 15 prosenttia, energiaostoista suuruudenhullu lupaus. https://yle.fi/a/74-20174636.
YLE, 18.9. 2025. Suomen asetoimitukset Israelista nousevat EU-maiden kärkisijoille. https://yle.fi/a/74-20181124